Arkistot kuukauden mukaan: helmikuu 2015

RTH Pyhällä 30.1.-1.2. / Jonas

Pyhätunturista on muodostunut yksi RTH:n vuotuisista vakiokohteista. Ohjelma oli jälleen kerran toimiva, sitä ei nimittäin ollut. Seuran puolesta oli varattuna mökki, jonne väki saapui perjantaina omia aikojaan. Lunta oli sadellut viikon mittaan reilusti joten edessä oli mietinnän paikka: Hissillä vai ilman? Erämaan kutsu veti enemmistön puoleensa ja kemijärveläisen paikallistuntemuksen tuella RTH:n reippailuosasto lähti koluamaan pehmeää lunta Ukonhatun suunnasta – hyvällä menestyksellä. Toinen porukka ei lähtenyt merta edemmäs kalaan vaan lähti hissien avulla näykkimään puuterihaaskaa muiden vapaalaskijoiden kanssa. Innokkaita laskijoita ei kuitenkaan ollut haitaksi asti ja taka-, sivu-, väli- ja etumaastoista riitti mainiosti laskettavaa kaikille. Lunta oli niin mukavasti, että iltapäivän viimeisetkin laskut Jacksonissa olivat jäljistä huolimatta yhä varsin hauskoja. Vieläpä kun Kallen talossa oli afterski ja musiikki kohdillaan, oli mainio laskupäivä sinetöity. Iltaohjelmassa oli seuraavan päivän suunnittelun lisäksi telemark-kulttuuria videomuodossa kapeiden suksien aikakaudelta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sunnuntaina oli luonnollista suunnata jälleen Ukonhatun, eli Kakkosen suuntaan, sillä tuuli näytti pitävän tuolihissin suljettuna. Lauantain porukka oli nauttinut koskemattomista lumista eikä sunnuntaikaan ihan mahdoton päivä ollut. Yön aikana yltynyt tuuli oli kuitenkin liikutellut lunta ja laskupaikkojen valinta edellytti uutta harkintaa. Metsän suojasta löytyi mukavia siivuja laskettaviksi ja päivään mahtui yhteensä nelisen laskua. Lyhyitä toki, mutta niin hyvää kun Suomessa on tarjolla. Tulisteluun ei sunnuntaina kuitenkaan löytynyt aikaa, vaikka mökin luovutus olikin sovittu vasta neljäksi. Kaiken kaikkiaan tammi-helmikuun vaihde tarjosi jälleen parasta laatuaan. Lunta, mietoa pakkasta ja reipasta seuraa!

Hyvistä hiihtopäivistä ei useinkaan ehdi ottaa laskukuvia muistoksi, mutta seuraavassa videossa näkyy hieman viikonlopun tunnelmia. Karhun Jannelle kiitokset hienosta videosta!

Ajatuksia lumiturvallisuuden perusteista / Jonas

 

Pallaksen offarisessiioon on epäsäännöllisesti sisältynyt jonkinlaista lumiturvallisuusvalistusta. Tänä vuonna RTH halusi pyhittää lumiturvallisuusasioille kokonaisen päivän. Luostolla 17.1. järjestetty kurssipäivä oli seuran (lähi)historiassa ensimmäinen laatuaan. Yksi päivä ei kuitenkaan tee kenestäkään eksperttiä, mutta voi herättää valppautta, ymmärrystä ja lisää kysymyksiä.

Kurssipäivän ohjelmaan kuului aamupäivän mittainen luento, jota seurasi ulkoiluosuus. Luennolla keskusteltiin erilaisten vyöryjen syistä ja seurauksista. Vallitsevien sääolosuhteiden lisäksi on tärkeää ymmärtää mitä piilee houkuttelevan puuterikerroksen alla. Ulkona pääsimme testailemaan paikallisen lumipatjan rakennetta. Lumesta voisi puhua loputtomasti, mutta vasta paikanpäällä on mahdollista ymmärtää miten lumikerrokset ovat rakentuneet ja miltä heikot kerrokset tuntuvat.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Myös uhrin paikallistaminen piipparin ja sondin avulla kuuluu jokaisen tunturihiihtelijän perustaitoihin. Henkilökohtaisten välineiden hallitseminen on ehdotonta tehokkaan pelastuksen kannalta ja tällä kertaa etsimme ”uhria” sukset jalassa alamäkeen laskien. Erilaiset etsinnät voivat olla hauskoja leikkejä, mutta ne eivät vielä tee vuorilla liikkumisesta yhtään turvallisempaa. Oleellista on kyllä osata käyttää erilaisia pelastustekniikoita mutta vielä oleellisempaa on tunnistaa vaarat ja välttää niille altistumista.

Riskinhallinnan perimmäinen kysymys: ”Mennä vai ei” pitäisi olla jokaisen oman harkinnan tulos. Se, mihin oma harkinta perustuu ei olekaan kovin yksiselitteinen seikka. Luottaako muiden vai omaan arviointiin? Varmaa on kuitenkin se, että ilman kokemusta ei oma arviointikyky kehity. Kysymykseen ”missä on turvallista laskea” emme saaneet yleispätevää vastausta, mutta työkaluja vaaran merkkien tulkitsemiseen kylläkin. Lumivyöry, vapaalaskijan vaaroista suurin, ei tapahdu ilman syytä, mutta tietyt olosuhteet tuottavat niitä varmasti. Kaksi suurinta syytä vyöryille ovat valitettavasti samoja, jotka tekevät itse laskemisestakin hauskaa. Riittävän jyrkkä rinne ja tarpeeksi lunta.

Kiitokset kouluttajalle, kurssitovereille sekä Luoston hotellille hyvistä puitteista. Myös Luoston ilta-, sekä hiihtokulttuuri tuli testattua. Sunnuntaina ei rinteessä juurikaan hiihtäjiä näkynyt, hyvää (ja turvalliseksi todettua) lunta senkin edestä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA